Ikäihmisten palvelutarpeet kartoitettava kunnissa

Eduskunnassa on hiljattain muutettu sosiaalihuoltolakia niin, että sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin ikäraja lasketaan 80 vuodesta 75 ikävuoteen. Uudistus tarkoittaa sitä, että vanhuksella on mahdollisuus päästä henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä päivänä yhteydenotosta, jos asiakas on vähintään 75-vuotias tai saa vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea.

Palvelutarpeen arviointi on monin tavoin ennaltaehkäisevää toimintaa ja takaa osaltaan sen, että vanhus pääsee itse vaikuttamaan palveluihin joita tarvitsee. Stakesin vuonna 2008 kunnille tekemän kyselyn mukaan noin puolet arvioinnin piirissä olleista vanhuksista on saanut lisää tai uusia palveluja palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Yleisimmin asiakkaille myönnettiin kotipalvelua, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistelmää eli kotihoitoa, tukipalveluja sekä omaishoidon tukea. Palvelun antaminen sosiaalihuollossa perustuu edelleen viranomaisen päätökseen, josta asiakkaalla on mahdollisuus hakea muutosta.
Kotien puolesta -liiton liittohallitus pitää uudistusta erittäin tervetulleena, mutta huomauttaa ettei suuri osa vanhuksista tiedä tästä oikeudestaan tai muuten osaa hakeutua palvelutarpeen kartoitukseen. Siksi liitto kannustaa kaikkia Suomen kuntia oma-aloitteisesti kartoittamaan ikäihmistensä palvelutarpeita. Yksilöllinen palvelutarpeen kartoitus auttaa ennakoimaan tulevaa ja siten valmistamaan kuntien omaa palvelukokonaisuutta tehokkaasti vastaamaan sellaisiin ikääntyneiden kuntalaisten tarpeisiin, joille tulee lähivuosina olemaan paljon kysyntää.
Ollakseen mahdollisimman hyödyllistä palvelutarpeiden kartoitus tulisi tehdä kunnassa keskitetysti kaikille.  Sen lisäksi, että menettely olisi kunnalle kustannustehokasta ja toisi säästöjä, antaisi se myös vanhusväestölle signaalin aidosta välittämisestä.

—
Vuokra-asumiseen kannattaa panostaa nyt

Kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin aiheuttaman epävarmuuden myötä vapaarahoitteinen asuntorakentaminen on nopeasti laskemassa. Rahoituskriisi on kuitenkin samalla vaikuttanut rakennuskustannuksiin laskevasti, joten julkiset investoinnit olisivat nyt hyvin kannatettavia.

Rakennusalaa uhkaavan rajun työttömyyden torjumiseksi rakennusalan julkista kysyntää pitäisi nyt kasvattaa voimakkaasti. Esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukema vuokra-asuntotuotanto voitaisiin kysynnän puolesta kaksinkertaistaa nopeastikin, jos maan hallitus osoittaisi tähän rahoitusta.

Vuokra-asumisen laatu ja vetovoimaisuus ovat keskeisiä tekijöitä, joilla turvataan kuntien kehittymistä. Laadukas ja monipuolinen asuntotarjonta on kunnalle monella tapaa tärkeä asia. Siksi kunnallisten vuokra-asuntojen yksityistäminen ei ole järkevää. Kunnan omistuksessa olevien vuokra-asuntojen myötä kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa asunto-olojen, asuntomarkkinoiden ja elinkeinoelämän tasapainoiseen kehitykseen. Vuokra-asuntojen ei ole tarkoitus tuottaa kunnalle voittoa vaan pikemminkin täydentää kunnan asuntokantaa, jolloin kuntalaisten asumistarpeisiin voidaan vastata paremmin.

Kotien puolesta -liiton liittohallitus haluaa kiinnittää valtion ja kuntien päättäjien huomiota vuokra-asumisen tilanteeseen Suomessa. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuutta voitaisiin nykyisessä suhdannetilanteessa parantaa rohkeilla investoinneilla.

—
Lisätietoja:
Kotien puolesta -liiton puheenjohtaja
kansanedustaja Katja Taimela
Puhelin: 050 512 2629